Tutustu

Historia

Luonnonkauniiseen alueeseen Tammelan Saaren Kansanpuistoon rakennettiin Lounais-Hämeen Pirtti. Sen rakentaminen aloitettiin syksyllä 1946 arkkitehti V. Kyanderin suunnittelemana ja Pirtti vihittiin käyttöön vuonna 1948.

Pirtti edustaa kahta perusmuotoista tammelalaista talonpoikaismuotoista taloa, josta ensimmäinen osa on ns. savupirtin eli lakeispirtin osa joka yhdistetään ns. salahinkalolla uloslämpiäväksi tasakattoiseksi laeksi, jota kannattavat ns. orjan- eli orsihirret. Siinä osassa on myöskin perinteellinen takka. Hirsiseinää on myöskin vanhan mallin mukaan päreristikkoon päällystetty.

Salahinkalon seinään on kiinnitetty Urjalan Pyhän Olavin, Tammelan Arkkienkeli Mikaelin ja Someron Jaakon myöhempi tutkimus Mikaelin suojelupyhimys.

Pirtin huonekalut ja tekstiilit edustavat 1800-luvun tammelalaista pirttikalustoa. Ruokasalin peräseinään on sijoitettu taulu, jossa on niiden henkilöiden puumerkit, jotka ovat lahjoittaneet hirsiä talon rakentamiseen.

Luonto

Saaren Kansanpuisto on perustettu vuonna 1932 yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuisto sijaitsee historiallisesti arvokkaalla harjujaksolla, niin sanotulla Tammelan ylängöllä.

Kansanpuiston alueella kiertelee eripituisia luontopolkuja, jotka ovat selkeästi opasteilla merkityt. Alueelta löytyy myös Kaukolanharjun näkötorni, josta avautuu huikeat näkymät yli harjumaiseman Pyhäjärvelle. Samalta harjulta on myös Albert Edefelt maalannut kuuluisan järvimaiseman. Näkötornin juurella sijaitseekin Edefeltin muistokivi.

Alueella sijatsee loistavat uimarannat: Suujärvi on järvi, jonka sukeltajat ovat ottaneet sukelluskohteekseen sen kirkasvetisyyden ja ainutlaatuisen kasvillisuuden vuoksi.

Kuivajärvi on matalalampi järvi, jonka hiekkarannat tarjoavat hyvät puitteet auringonpalvojille. Järven rannat ovat mataluudensa vuoksi myös turvallisia perheen pienemmille uimareille. Kuivajärven rannalla sijaitsee laavu, jonne voi patikoinnin ohella pysähtyä paistamaan vaikkapa makkaraa ja ihailemaan aukeavaa järvimaisemaa.